Annukka Paasikivi on ollut jo viisi vuotta töissä Lauttasaaren senioritalossa, josta hän on löytänyt paikkansa. Hän kertoo, että työ senioreiden parissa on täynnä yllätyksiä, mutta myös palkitsevia hetkiä. Yksi asia on kuitenkin pysynyt samana: halu auttaa ja tukea ikääntyneitä ihmisiä arjessa.
Miten päädyit työskentelemään Lauttasaaren senoritalolla?
“Lauttasaaren senioritalon silloinen toiminnanjohtaja Saija Toropainen pyysi minua tänne töihin viitisen vuotta sitten. Olimme Saijan kanssa perustamassa yhteistä hoiva-alan yritystä yli vuosikymmen taaksepäin ja sieltä peräisin on myös tuttavuutemme. Saija sanoi minulle ”Tämä on ihan sinun näköisesi talo!”. Lauttasaaren Senioritaloon toivottiin ruotsia puhuvaa hoitajaa, sillä noin 30% asukkaista on ruotsinkielisiä. Ruotsinkielen taitoni, sekä muistihoitajan osaamiseni oli siis varmasti eduksi”, kertoo Annukka Paasikivi.
Mikä motivoi sinua työskentelemään juuri senioreiden parissa?
“Elämää kokeneet ja kaikenlaista nähneet ihmiset ovat useimmiten huumorintajuisia, historiaa tuntevia, kivoja keskustelijoita ja useimmat tyytyväisiä saadessaan apua arjessaan. Heidän kanssaan on helppo olla.”
Miten työ täällä eroaa muista paikoista, joissa olet ehkä työskennellyt?
“Tätä ennen olin töissä osaomistamassani kotihoitoyrityksessä. Työ siinä oli myös etupäässä ikäihmisten kanssa olemista, mutta täällä senioritalossa saa olla samassa kiinteistössä koko työpäivän, ympärillä ihanat asukkaat ja todella mukavat työtoverit. Tohina täällä on useimmiten lystikästä. Ennen palkallista hoitotyötä olin 18 vuotta kotiäitinä ja sitä ennen nuorena yo-merkonomina johtajan sihteerinä.”
Miltä tavallinen työpäiväsi näyttää?
“Työvuoro alkaa raportilla ja työtehtävien yhteisellä, nopealla suunnittelulla. Sitten on hoitokäyntejä asukkaiden luona; lääkkeiden antoa, hygieniasta huolehtimista, elintoimintojen seurantaa, erilaisia aktiviteetteja, kuten ulkoilua, ihan vaan rupattelua tai haavan ym. hoitoa. Asukkaiden toiveiden täyttämistä mahdollisuuksien rajoissa – ja joskus vähän ylikin! Askelia kertyy laskurin mukaan 7000-10000 työvuoron aikana, mikä on oikein hyvä asia! Koska Lauttasaaren senioritalo on suuri Helsingin kaupungin palvelusetelitoimija, meidän lähihoitajien tehtäviin kuuluu myös paljon byrokratian paperitöitä”, Annukka selventää.
Mikä työssäsi on parasta?
“Kärkeen mainitsen ihanat talon asukkaat ja todella mieluisat työtoverit. Päivät ovat suunniteltuja, mutta voi olla varma, ettei mikään työvuoro suju aivan nuottien mukaan. Pitää osata olla tilanteen tasalla ja joustava – mielellään ripeä päätöksen tekijä ja vikkelä muutenkin. Ei siis ollenkaan puuduttavan rutiininomaista.”
Voitko jakaa jonkin erityisen muiston tai tilanteen, joka on jäänyt mieleesi töiden parista?
“Voi arvata, että mainittavia muistoja – iloisia joskin myös surullisia – kertyy parhaimmillaan useita päivässä. Tässä eräs hauska niistä:
102-vuotias neiti on kova hupsuttelemaan. Erään iltakäynnin yhteydessä taas pelleilimme pesuja tehdessämme. Hän sanoi lopuksi: ” Täytyy vähän skoijata joskus, muuten vanhenee ennen aikojaan!””
Mitä sanoisit henkilölle, joka pohtii työtä senioreiden parissa?
“Jos haluat olla huoleti sen suhteen, että tulevaisuudessa sinulle riittää töitä, niin tämä ala on takuuvarma. Mikäli haluat tehdä sympaattisen inhimillistä ihmisläheistä työtä, niin seniorikansalaisten keskuudessa löydät haluamasi”, Annukka virkkoo.
Annukan kokemukset Lauttasaaren senioritalosta kuvaavat hyvin senioreiden parissa työskentelyn monipuolisuutta ja palkitsevuutta. Työ on täynnä yllätyksiä, mutta myös syviä ihmissuhteita ja mahdollisuuksia tehdä merkityksellistä työtä.
